29. syyskuuta 2013

♣ Se on video ♣


Tässä se nyt on. Blogin ihan ensimmäinen video, josta puhuinkin jo varmaan kuukausia sitten. Se ei kerro mistään. Se on vain hyvän fiiliksen video. Videota on kuvattu junassa elokuun puolessa välissä, meidän lähikadulla jossa olin lautailemassa kunnolla ihan ensimmäistä kertaa ja mun huoneessa. Videossa on tuo kappale tärkeässä osassa. Olen linkannut sen aiemminkin blogiin, ja sen biitti ja melodia iskee suoraan sydämeen, ja kun kuuntelee sanoja, niin tajuaa: biisihän kertoo juuri tästä tunteesta. Rytmistä, joka tekee elämästä iloisen ja elämisen arvoisen. Rytmistä, joka tuo ihmiset yhteen.

Rhythm is a dancer,
is a soul's companion.
People feel it everywhere


Musiikki on niin ihmeellinen asia. Sen avulla olen selvinnyt järjettömästä erosta, rakastumisesta, rankoista koulujaksoista ja onnellisuudesta. Se tukee juuri niitä tunteita, mitä tunnet sillä hetkellä ja saa olosi paremmaksi. Mun sydän lyö musiikin tahtiin ja jalat liikkuu lattialla, suljen silmäni ja hengitän syvään. Mitään parempaa rentoutumiskeinoja ei taida olla. 

Ohh, ohh… It’s a passion.
Ohh, ohh… You can feel it in the air.
Ohh, ohh… It’s a passion.


Eli tosiaan tällä blogilla on tällä hetkellä 0 lukijaa, mikä tuntuu hyvin absurdilta, sillä "edellisen" blogin tekstit ovat silti tässä. Blogilla on sama nimi ja sama osoite, mutta se on silti uusi. Miksi? Koska fucked up html. Siksi tässä mietin, lukiko kukaan oikeasti blogiani, olivatko lukijat vain silmälummetta? Ilmestyykö niitä tähän viikonkaan kuluessa?


Veera

18. syyskuuta 2013

♣ Tää on mun unimaailma ♣


WET ROSE

Olen eksynyt unimaailmaan. Päivät sekoittuvat toisiinsa, kasvoillani leijailee hymy.
Tai uninen ilme, silmät kiinni. Heijailen itseäni edestakaisin, kun korvista raikaa chillstep. 
Olen rohkeampi, nautin musiikista täysillä julkisillakin paikoilla. Bussissa jalat hakkaa lattiaa rytmin mukana.
Haluan tanssia. Hyppiä pilvien päällä, jotta höytäviä tippuisi alas. Alas tavallisten ihmisten maailmaan mun unimaailmasta.

joujou

Saan paljon nautintoa. Olen onnellisempi kuin hetkeen, vaikka syksy kolkuttelee ovella, tuodeen mukanaan talven. Talven, jonka aikan saa raahata jalkojaan polvien korkuisessa lumihangessa ja heittää päällensä 5 kerrosta villavaatteita. Mutta olen aika varautunut. Mulla on uudet kengät, kaulahuiveja ja pipoja. Tarvitsen vain suloiset ja paksut tumput, sitten kaikki on hyvin.

Kuunnelkaa noi biisit oikeesti. Vaikka elektroninen musiikki ei iske muuten. Rakastutte ainakin venäjän kieleen ja sen biisin miehen ääneen. 

Veera 

9. syyskuuta 2013

♣ Kärpässienikeittoa ♣


VANS
THE PATH

Vielä toissapäivänä tämä polku oli kauniin vehreä. Aurinko paistoi ja kannoin syystakkia kädessäni. Virnistelimme, kuinka kesä on jatkunut syyskuuhun saakka, ja kuinka talvea ei tarvisi tulla ollenkaan. Tänään koin katkeran ihanan huomion kävellessäni tuota polkua. Se oli oranssi, lehtiä joka puolella ja sateen jäljeltä löytyi muutama sieni. 

Minä talsin eteenpäin tätä polkua. Kuinka nopeasti kuukausi onkin jo vierähtänyt ohitseni, enkä ole tarttunut kameraan kuin muutaman hassun kerran. Nopeasti on viikot kuluneet, ja enää puolet työssäoppimisesta jäljellä. Tulen ikävöimään tuota paikkaa. Sillä se tuntuu kivalta. Sinne on aamuisin kiva mennä, vaikka joka aamu varttia vaille kuudelta herääminen ottaakin koville. Kouluun ei taas aina olekaan kiva mennä. Joskus vain jään hieman ulkopuolelle, olen liian seinäruusu ja samalla ehkä liian erilainen sopimaan porukkaan täydellisesti. Silti pidän niistä ihmisistä, mutta joskus sinne on vain hankala raahautua. 

BROWN LEAVES

Syksy tuo kuitenkin mukanaan aina jotain uutta. Jotain odottamisen arvoista. Tällä kertaa se on opettajan vaihtuminen. Luokkamme pääsee ainakin hetkeksi eroon tämänhetkisestä vallanpitäjästä, ja kaikki huokaisevat helpotuksesta. Ellei seuraava olekin hirveä tyranni. Onneksi olen aina ollut hyvä tyrannien kanssa. Satun tulemaan muita paremmin heidän kanssaan toimeen. Ehkä olen vain niin nössykkä niitä kohtaan, joilla on korkeampi asema kuin minulla. 

Pikkuhiljaa kylmät juomat vaihtuu lämpimiin, kahviloissa suositaan jäälaten sijaan lämpimiä kermavaahtokahveja, joita juodessa voi jutella parisenkin tuntia, ihan vain siksi että ulkona on kylmä. Kullan kainaloon saa käpertyä entistä tiukemmin yöllä, koska huoneeni on talon kylmin huone. Saa ostaa poikaystävälle syntymäpäivälahjan ja ostella joululahjoja. 

Saa pyytää sukulaisilta villasukkia, lahjakortteja ja astioita. Vikaa odotankin ehkä eniten, sillä tämä muuttolintu haluaisi nyt jo pois kotoa, yksi päivä meinasin oikeasti täyttää TOASin hakemuksen, joskin kämppää saattaa parhaimmillaan joutua jonottamaan 24 kuukautta. Mutta entäs jos saisinkin kämpän yllätysnopeasti? Kuka sen maksaisi, miten se hoidettaisiin? Mutta kun minä niin kovin haluaisin.

MUSHROOM
AMANITA MUSCARIA

Syksyisin mulla on myös tapana käydä kampaajalla ja tehdä jotain hieman radikaalimpaa. Tällä kertaa radikaalius taitaa jäädä hyvin vähäiseksi, sillä ihan en otsahiuksia viitsi leikata, vaikka ne ovat kummitelleetkin mun mielessä jo kuukausi. 

Veera

2. syyskuuta 2013

♣ Juna kulkee eteenpäin ♣


ROLLINGSTONES
VINKSVONKS
TITIDI

Kamera on jäänyt aina matkasta, aivot vain junnaa paikallaan ja puoliksi päättömänä mä kuljen eteenpäin. Työssäoppi on kyllä mahtavaa, mutta samaan aikaan herätys viitenä päivänä viikossa vie kyllä mehut. Varsinkin, jos on kiireinen päivä. Silloin kahvinkin juonti jää vähemälle. 

Löysin kirpparilta tuon rollareiden college-paidan. Mulla on myös muita ihania juttuja, mitä oon löytänyt, mutta en ole vain jaksanut kuvailla. Ehkä näette ne kuitenkin joskus mun päällä. 

Kuunnelkaa toi mahtava biisi, ja rauhoittukaa vain hetkeksi. Minäkin yritän.

Veera